Kirkkomusiikin osastoVirtuaalikatedraali Sibelius-Akatemia

URKUJEN RAKENNE
 


URKUSANASTO
 


SUOMEN HISTORIALLISIA URKUJA

Suomen urkuhistoria   Urkujenrakentajia
 

Urkujen kuva

Kangasala (Pirkanmaa)

Kangasalan museo

  • Thulé, Anders 1847
  • 2 äänikertaa, 1 sormio ja liitejalkio
  • mekaaninen soittokoneisto ja mekaaninen hallinta

Anders Thulé rakensi ensimmäiset kamariurkunsa evankelisen liikkeen perustajalle, Fredrik Gabriel Hedbergille, joka oli vuosina 1843-1854 Pöytyällä pitäjänapulaisena. Urut toimitettiin tilaajalle helmikuun lopulla 1847, ja turkulainen J.P. Mowallson saattoi ne muutaman päivän aikana soittokuntoon.

Urut joutuivat sittemmin Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen haltuun, joka vaihtoi ne Kangasalan Urkutehtaan kanssa harmoniin vuonna 1954. Tehdas lahjoitti urut korjattuina Kangasalan kotiseutumuseolle. Urkuihin on lisätty puhallin vuonna 1971. Useimmista kamariuruista poiketen on Hedbergin urkujen takaseinän sisäpinnassa rakentajan signeeraus, päiväys ja urkujen hinta. Kirjeittensä mukaan Hedberg on soittanut uruillaan pääasiassa virsiä ja hengellisiä lauluja. Soittokunnossa olevia urkuja soitetaan kesäisin pienissä tilaisuuksissa.

Rakenne

Hedbergin urkujen kaappi on tasaleveä, noin 2,5 metriä korkea rakennelma, joka jakaantuu kahteen osaan koskettimiston yläpuolelta. Alaosa on toiminnallinen osa, joka kätkee palkeet, ilmalaatikon, koneiston ja koskettimiston. Yläosaan on sijoitettu kaikki pillit. Fasadina on säteettäin rypytetty kangas, jonka keskustaa koristaa medaljonki. Kaappi on puupintainen ja lakattu.

Alimpana oleva palje on kaksiosainen: alemmalla syötetään ilmaa ylempään, joka toimii varastopalkeena. Urkurin oikealla puolella lähellä lattiaa on poljin. Koskettimiston korkeudella oleva ilmalaatikko on pontattu listelaatikko, jonka venttiilit ovat takareunalla. Laatikon kromaattisen järjestyksen vuoksi urkujen koneisto muodostuu koskettimiston alla olevasta säteettäisestä vipparivistä. Koskettimisto on päällystetty luulla ja ebenpuulla, ja sen mitoitus noudattaa ajan pianostandardia. Koskettimiston sivuilla olevat pienet metallinupit toimivat nimeämättöminä rekisterinuppeina.

Sointi

Urkujen kaikki pillit ovat puuta ja mitoiltaan varsin ahtaat. Tämän vuoksi sointi on kamarimusiikillisen pehmeä ja laulava.

 

Dispositio

Sormio C-f3

Gedackt 8

Fleut 4

Lisätietoja

Pentti Pelto, Anders Thulén kamariurut, Organum 3/1993