Erityistä
Tapaninpäivä on kirkkovuoden suuria juhlapäiviä. Koska se sijaitsee lukuisten joulunajan tapahtumien lomassa, saattaa esimerkiksi kuorolaisista olla tapaninpäivänä pulaa. Seuraava esimerkki ehdottaa, miten tapaninpäivän liturgista musiikkia voitaisiin rakentaa vain solistin, nais- tai miesäänen (keskiala), ja urkurin yhteistyöllä: - psalmimusiikkina Tuomo Nikkolan Jouluajan psalmi (Jumalan sädehtivä kirkkaus). Psalmi on julkaistu Käsikirjakomitean Lisä- ja virikeaineistossa (v. 1997). - päivän virren 447 vuorolaulu toteutetaan Juhani Haapasalon sovituksen Kristus, valo maailman mukaan siten, että 1. säkeistön äänistä vain cantus firmus lauletaan ja muut korvataan uruilla soittaen (KJM / proprium). - kantaattina joko saarnaa ennen tai sen jälkeen tai molemmille puolille jaettuna on Georg Philipp Telemannin soolokantaatti Iloitkaa, ihmeensä taivas jo näyttää. Ks. lisää soolon sivulta! - ehtoollismusiikiksi lainataan soolokoraali Dieterich Buxtehuden kantaatista Alles was ihr tut (BuxWV 4). Sen koraali Gott will ich lassen raten tekstitetään virren 10 säkeistöjen 4, 2 ja 3 (tässä järjestyksessä!) sanoin. Urkuri voi helposti poimia jousisoittimille kirjoitetun säestyssatsin urkujen soittamaksi. (Tästä löydät lisätietoa ja -aineistoa uudenvuodenpäivän soolo-sivulta.)
|