|
Erityistä
Heinrich Schütz (1585 - 1672) sävelsi äidinkielensä saksan lisäksi latinankielisiin teksteihin, joskus samankin teoksen sekä saksaksi että latinaksi. Tällaisia teospareja vertaamalla on mahdollista tehdä johtopäätöksiä, miten nuottikuvaa voidaan muokata eri kielten vaatimusten mukaisesti, jos halutaan laulaa saksan tai latinan sijaan suomeksi.
Suomi ja latina ovat rakenteeltaan lähempänä toisiaan kuin saksa näitä kumpaakaan. Niinpä Schützin duettokonserttoon Verbum caro factum est (Sana tuli lihaksi, SWV 314) Johanneksen evankeliumin joulukertomukseen on yllättävänkin luontevaa vaihtaa suomenkielinen teksti:
Tavumäärät eivät jatkossa käy aivan yksiin. Tällöin on turvauduttava Schützin omien esimerkkien (joihin tämä teos ei tosin kuulu) mukaisiin nuottiarvojen jakoihin tai yhdistämisiin sekä tyydyttävä paikoin muokkaamaan Raamatun tekstin virallista käännösasua. Esimerkiksi seuraavassa muodossa suomenkielinen laulettava teksti istuu latinan sijaan:
Sana tuli lihaksi
ja asui keskellämme. (kel-tavun neljäsosat sidotaan)
Me saimme katsella (katsella-sanan nuottiarvot sidotaan kokonuoteiksi)
kirkkauttansa; (toistuvalla gloriam-sanalla lauletaan katsella)
ainoalle Pojalle (ainoalle-sanan lopussa jaetaan nuottiarvo)
sen Isä antaa, (antaa-sanan nuottiarvo jaetaan)
hän antaa.
Hän oli armoa täynnä (hän oli kolmena puolinuottina)
ja totuutta. (totuutta kolmena puolinuottina)
Halleluja.
|
