Bachin kantaatit
Pyhäinpäivä ei kuulunut Leipzigin kirkolliseen kalenteriin. Useat Bachin kantaateista soveltuvat silti hyvin juuri pyhäinpäivänä esitettäviksi. Tällaisia ovat kynttilänpäivään sävelletyt Ich habe genug (BWV 82) ja Mit Fried und Freud ich fahr dahin (BWV 125).
BWV 82 on basson soolokantaatti, joka rakentuu taivaaseen ikävöivän vanhan Simeonin kertomuksen ympärille. BWV 125 on koraalikantaatti. Sen runkona on Martti Lutherin virsimukaelma kynttilänpäivän evankeliumiin kuuluvasta Simeonin kiitosvirrestä. Ks. lisää kynttilänpäivän Bach-sivulta!
Myös hautajaiskantaatti Gottes Zeit ist die allerbeste Zeit eli Actus tragicus (BWV 106) sopii pyhäinpäivään. Tämä Bachin varhainen mestariteos kokoaa yhteen kuolemasta ja iankaikkisesta elämästä kertovia raamatunkohtia ja kolme virttä. Päätöskoraalina aamen-fuugineen on säkeistö Adam Reusnerin virrestä In dich hab ich gehoffet, Herr. Sitä ennen Bach kirjoittaa Lutherin Mit Fried und Freud-virren säkeistön alton ja basson duettoon. Altto on ensin laulanut psalmin sanoin: "Sinun käsiisi minä uskon henkeni." Basso vastaa tähän Jeesuksen sanoin: "Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa." Tähän taas altto vastaa mainitun Simeonin kiitosvirren sanoin. Virsistä ensimmäinen on kuuluvilla vain sävelmänä. Bachin ajan kuulija tunnisti Johann Leonin virren "Oi Herrani, nyt haltuusi asiat kaikki annan" (virsi 607), kun nokkahuilut soittivat sitä kuoron ja sopraanosolistin laulamien raamatunkohtien kontrapunktiksi. Nokkahuilujen ohella kantaatin soittimistoon kuuluu vain matalia jousia (ja basso continuo), mikä antaa kudokselle aivan oman sointinsa.
BWV 56, basson soolokantaatti Ich will den Kreuzstab gerne tragen on sävelletty 20. sunnuntaille helluntaista. Teos sopii erinomaisesti myös pyhäinpäivään, jonka I vuosikerran Johanneksen ilmestyksen tekstiä se siteeraa. Kantaatin päätöskoraali on julkaistu suomeksi virren 621 sanoin (Matkamiehen mieli palaa) Fazerin Cantionale-sarjan osassa IV.
|