|
Bachin kantaatit
Bachin alkuaan tälle sunnuntaille sävelletyt kantaatit on esitelty 2. sunnuntain joulusta Bach-sivulla, koska pyhäpäivän sisältö on meillä siirtynyt kyseiseen uudenvuodenpäivän jälkeiseen sunnuntaihin.
Loppiaista seuraavan ensimmäisen sunnuntain sisältö ei toisaalta vastaa Bachin aikaisen sen sunnuntain sisältöä, joka meillä on puolestaan saanut paikkansa heti loppiaisen jälkeen (= aiempi uudenvuodenpäivän jälkeinen sunnuntai). Päivän evankeliumiin liittyy kuitenkin Bachin koraalikantaatti Christ, unser Herr, zum Jordan kam (BWV 7), joka on alkuaan sävelletty juhannuspäivälle vuonna 1724.
BWV 7 on koraalikantaatti, jonka pohjana on Martti Lutherin samanniminen virsi. Ensimmäinen ja seitsemäs virrensäkeistö kehystävät kantaattia kuoro-osina, ja muut säkeistöt antavat sisältöään resitatiivien ja aarioiden pohjaksi. Suomalaisessa virsikirjassa virren sävelmä (virsi 214) on vaihtunut toiseksi, ja Lutherin alkuaan seitsemänsäkeistöinen runo on supistunut kolmisäkeistöiseksi. Myös säkeistön mitta on lyhentynyt yhdeksästä kahdeksansäkeiseksi.
Kantaatti alkaa laajamuotoisella koraalin esittelyllä, joka kertoo Jeesuksen tulosta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. Koraalin cantus firmus sijoittuu sopraanon sijasta poikkeuksellisesti tenoriääneen kuten 1500-luvun koraalisovituksissa. Basson aaria kertoo kasteen sisällöstä, ja seuraava tenorin resitatiivi lainaa Lutherin virsirunon mukaisesti evankeliumitekstiä: "Dies ist mein lieber Sohn" (Tämä on minun rakas Poikani, Matt. 3: 17). Tenorin aaria viittaa tähän vakuuttaessaan, että tässä kuultiin Isän ääni. Aarian kolmijakoinen gigue-rytmiikka ja sooloviulun osuus tekevät siitä vahvan vastineen alkukuorolle.
Basson ariosomainen resitatiivi lainaa Raamatun kastekäskyn sisältöä (Mark. 16: 15 - 16), johon alton aaria vastaa: "Menschen, glaubt doch dieser Gnade!" Päätöskoraalina lauletaan virren viimeinen säkeistö, joka meillä vastaa virren 214 toista säkeistöä.
|
